Jepulis eli tulipa widgettejä pläjäytettyä tuohon oikeaan reunaan kaikkien riemuksi, jotta pääsette näkemään paljonko on luonnon kiertoilmauunissa asteita, kun Viivi ja Wagner grillaavat omaa silavaansa altaalla. Lisäksi tuli tuo kello lisättyä ihan sen vuoksi, että tahdittomat/kyvyttömät/tyhmät + Nokian insinööritkin tajuavat, että meikäläinen ei tule elämään teidän rytmissä.
RSS Feed kikkula lisätty myös työtovereiden iloksi, koska niitä widgettejä luureissanne päivittäin hinaatte.
torstai 31. maaliskuuta 2011
Floridaan kevätlomalle 2011
Zorbas vaan kaikille apostoleilleni! Tästä alkaa ei-minkään-tekijän eli Ingengörin juorut Floridan matkaan liittyen. Otsikko muuten on syystä hieman mahtipontinen... repikää kurjat proletariaatit pelihousujanne vaan kotoisassa Pohjolassa, jossa Aarne Tannisen mukaan "sataa paskaa taivaalta!".
Joulun tienoilla pärähti ajatus kolmannesta Ameriikan valloitusmatkasta, ja osuivathan ne riittävän halvat Miamin lennot sitten kohdalle. Visa (minun kortti, oliko yllätys?) vinkui elävänä haudattavan etelä-korealaisen sian lailla ja samalla alkoi Metusalemin aasin kanssa hitaahko perusleiripaikan etsintä.
Parin kuukauden tiirailu tuotti tulosta ja tukikohdaksi valikoitui Silver Lake Resort Kissimmeestä. Samalla kulkuvälinettä tuli haeskeltua eautovuokraamosta. Pirssinä tulee aikaisempien jenkki-reissujen luksuskulkineista - Cadillac DTS & Lincoln MKS - lievästi eroten olemaan Dodge Charger. Onhan siinä edes V6, onhan? Amerikkalaiselle tuo kottero on aivan tavallinen keskiluokan highway-skootteri, vaikka se täällä Suomessa voidaan joidenkin autoperverssien toimesta mieltää melkein kulttimaineen omaavaksi peliksi. Voi nyyh ja kyynel jos saadaan joku "vastaava malli".
Nyt matkan alkuun on viikon päivät, ja päätin tulostella kaikki lämiskät valmiiksi ja käydä päivittämässä varmuuden vuoksi ESTA Waiverin. Jumaleissön sentään olivat Amerikassa laittaneet 14$ maksun tuolle verkkorekisteröitymiselle, joka tulee olla täytettynä, jotta olisi edes teoriassa mahdollisuus koskea Amerikan maaperää. Vanhaa waiveria koitin tietenkin ekana päivittää, mutta turhaan... taaloja & passin tiedot pöytään ja avot olin taas ns. "eligible but not guaranteed" kokemaan Uncle Samin tilusten ihmeitä.
Alustava suunnitelma lyhykäisyydessään:
Lähtö:
7.4 Helsinki-Munich-Miami: eli kansankielellä tämän operaation alku on joko täyttä tuskaa keskellä Atlanttia tai leppoisaa lentelyä hyvällä fiiliksellä. Istumme joko millikertaamilli persiit tuoleissa ja kyynerpäät suussa lapsiperheiden keskellä tai sitten väljästi alkoholittomia siemaillen ja naatiskellen ikkuna/käytäväpaikoilla? Jälkimmäinen on tällä hetkellä ylläripylläri toivomuslistalla. Niin ja miksikö siemailen alkoholittomia: olen koko reissun ajan se ns. designated driver.
Nyt kun tuli vahingossa fiilisteltyä tulevaa lentoa, aloin muistella viime New York-Pariisi paluulentoa. Se oli täyttä tuubaa kiitos portugalilaisen lapsiperheen, jonka täysin kuriton vaahtosammuttaja ei herättänyt minussa todellakaan positiivisia ajatuksia. TV-ruutuni oli myös sökönä, eli ilmaiset jaetut kuulokkeetkin olivat turhan panttina. Kaiken kruunasi kuselta ja paskalta haiseva lentokoneemme - ranskalaisten ylpeys Air Francen Airbus A320. Siltä lennolta puuttui (vi/ke)tutuksen maksimaalisuuden kliimaksina vain Immelmann -manööveri ja koko lento olisi ollut enemmän kuin syvältä pyllystä.
Reissussa:
Alkoholilla läträily on nyt jo alkutekijöissään poissuljettua, sillä kuten sanottu tulen olemaan Dodgen puikoissa koko 2 vkoa -> keskityn siis syömiseen! Etukäteen on pakko mainostaa Sweet Tomatoes -ketjua, jonka eineistä saa itsensä aivan täyteen sullottua varsin kohtuu hintaan. Jälkiseuraamuksena ei tosin tule mitään infernaalista ähkyä - kyseessä kun on salaatti-buffet ravinteli.
Suunnitelmissa on tällä hetkellä ajoa n. 1300 mailia Key Westin ja Orlandon välimaastossa Kuukelin karttapalvelun mukaan.
Tähän hätään en jaksa sen enempää turista, vaan jääköön tämä kohta editoitavaksi reissuun saakka.
***
Lisäykset
***
Torstai 7.4.2011:
Luvassa väsyneenä ajoa karvan vaille 50 mailia. Ensin siis maahantulotarkastus, auton haku, hotellissa käynti, outlet visiitillä ostetaan kledjuja aurinkoiseen menoon, ja lopuksi hiivimme takaisin hotskulle vetämään lööbaa. Juhlimme myös palindromivuosilukuun edellisenä päivänä päässyttä meikäläistä JOS jaksamme.
Perjantai 8.4.2011:
Ajelemme Orlandon eteläosan liepeille, sikäli mikäli peltilehmämme vaan jaksaa kovaa ajoa ottamatta liikaa itseensä. Muuten ohjelmassa eri outlet centereissä juoksentelua ja lööbaamista. Sikakin voi siinä sivussa vinkua... eiku Visa.
Paluu:
Tarkoitus olisi palata pääsiäiseksi kotio. Toivon että lennot menisi kuten Strömsössä, mutta inhorealistin kannattaa varmaan varautua pahimpaan? Kotimatkalla voisin sipasta kunnon tumut ja antaa tuon naisen-joka-asuu-meillä ajaa kotimaan osuudet. ;)
Toiveena olisi että tuo valkoinen, joskus myös keltainen, lumeksikin kutsuttu tavara ois sitten poissa, kun palaamme Suomeen!
Joulun tienoilla pärähti ajatus kolmannesta Ameriikan valloitusmatkasta, ja osuivathan ne riittävän halvat Miamin lennot sitten kohdalle. Visa (minun kortti, oliko yllätys?) vinkui elävänä haudattavan etelä-korealaisen sian lailla ja samalla alkoi Metusalemin aasin kanssa hitaahko perusleiripaikan etsintä.
Parin kuukauden tiirailu tuotti tulosta ja tukikohdaksi valikoitui Silver Lake Resort Kissimmeestä. Samalla kulkuvälinettä tuli haeskeltua eautovuokraamosta. Pirssinä tulee aikaisempien jenkki-reissujen luksuskulkineista - Cadillac DTS & Lincoln MKS - lievästi eroten olemaan Dodge Charger. Onhan siinä edes V6, onhan? Amerikkalaiselle tuo kottero on aivan tavallinen keskiluokan highway-skootteri, vaikka se täällä Suomessa voidaan joidenkin autoperverssien toimesta mieltää melkein kulttimaineen omaavaksi peliksi. Voi nyyh ja kyynel jos saadaan joku "vastaava malli".
Nyt matkan alkuun on viikon päivät, ja päätin tulostella kaikki lämiskät valmiiksi ja käydä päivittämässä varmuuden vuoksi ESTA Waiverin. Jumaleissön sentään olivat Amerikassa laittaneet 14$ maksun tuolle verkkorekisteröitymiselle, joka tulee olla täytettynä, jotta olisi edes teoriassa mahdollisuus koskea Amerikan maaperää. Vanhaa waiveria koitin tietenkin ekana päivittää, mutta turhaan... taaloja & passin tiedot pöytään ja avot olin taas ns. "eligible but not guaranteed" kokemaan Uncle Samin tilusten ihmeitä.
Alustava suunnitelma lyhykäisyydessään:
Lähtö:
7.4 Helsinki-Munich-Miami: eli kansankielellä tämän operaation alku on joko täyttä tuskaa keskellä Atlanttia tai leppoisaa lentelyä hyvällä fiiliksellä. Istumme joko millikertaamilli persiit tuoleissa ja kyynerpäät suussa lapsiperheiden keskellä tai sitten väljästi alkoholittomia siemaillen ja naatiskellen ikkuna/käytäväpaikoilla? Jälkimmäinen on tällä hetkellä ylläripylläri toivomuslistalla. Niin ja miksikö siemailen alkoholittomia: olen koko reissun ajan se ns. designated driver.
Nyt kun tuli vahingossa fiilisteltyä tulevaa lentoa, aloin muistella viime New York-Pariisi paluulentoa. Se oli täyttä tuubaa kiitos portugalilaisen lapsiperheen, jonka täysin kuriton vaahtosammuttaja ei herättänyt minussa todellakaan positiivisia ajatuksia. TV-ruutuni oli myös sökönä, eli ilmaiset jaetut kuulokkeetkin olivat turhan panttina. Kaiken kruunasi kuselta ja paskalta haiseva lentokoneemme - ranskalaisten ylpeys Air Francen Airbus A320. Siltä lennolta puuttui (vi/ke)tutuksen maksimaalisuuden kliimaksina vain Immelmann -manööveri ja koko lento olisi ollut enemmän kuin syvältä pyllystä.
Reissussa:
Alkoholilla läträily on nyt jo alkutekijöissään poissuljettua, sillä kuten sanottu tulen olemaan Dodgen puikoissa koko 2 vkoa -> keskityn siis syömiseen! Etukäteen on pakko mainostaa Sweet Tomatoes -ketjua, jonka eineistä saa itsensä aivan täyteen sullottua varsin kohtuu hintaan. Jälkiseuraamuksena ei tosin tule mitään infernaalista ähkyä - kyseessä kun on salaatti-buffet ravinteli.
Suunnitelmissa on tällä hetkellä ajoa n. 1300 mailia Key Westin ja Orlandon välimaastossa Kuukelin karttapalvelun mukaan.
Tähän hätään en jaksa sen enempää turista, vaan jääköön tämä kohta editoitavaksi reissuun saakka.
***
Lisäykset
***
Torstai 7.4.2011:
Luvassa väsyneenä ajoa karvan vaille 50 mailia. Ensin siis maahantulotarkastus, auton haku, hotellissa käynti, outlet visiitillä ostetaan kledjuja aurinkoiseen menoon, ja lopuksi hiivimme takaisin hotskulle vetämään lööbaa. Juhlimme myös palindromivuosilukuun edellisenä päivänä päässyttä meikäläistä JOS jaksamme.
Perjantai 8.4.2011:
Ajelemme Orlandon eteläosan liepeille, sikäli mikäli peltilehmämme vaan jaksaa kovaa ajoa ottamatta liikaa itseensä. Muuten ohjelmassa eri outlet centereissä juoksentelua ja lööbaamista. Sikakin voi siinä sivussa vinkua... eiku Visa.
Paluu:
Tarkoitus olisi palata pääsiäiseksi kotio. Toivon että lennot menisi kuten Strömsössä, mutta inhorealistin kannattaa varmaan varautua pahimpaan? Kotimatkalla voisin sipasta kunnon tumut ja antaa tuon naisen-joka-asuu-meillä ajaa kotimaan osuudet. ;)
Toiveena olisi että tuo valkoinen, joskus myös keltainen, lumeksikin kutsuttu tavara ois sitten poissa, kun palaamme Suomeen!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)